29. elo, 2017

Matkalippu Paratiisiin

Mites se nyt oikein menikään?

Moni meistä kaihoilee millon mihinkin , eikä ihme sillä maailma on tulvillaan upeita, ennen kokemattomia paikkoja. 

Matkustaminen ja sen mukana tuoma kokeminen antavat arkeen ripauksen odotuksen huumaa ja se on kuin pieni palkinto kaikesta, mistä ikinä nyt itseämme tahdommekaan palkita.

Itse olen sisäistänyt arkeeni myös pikamatkoja...

Enkä nyt tarkoita mitään juoksuspurtteja, eikä  maratooneja vaan ihan arkiaamun reippaita kävelylenkkejä koirapoikasen kera.

Löydän joka aamu luonnosta erilaista kauneutta, vaikka vuodet kuluvat ja lenkit ovat aina samoja...(meillä on noin 20 erilaista lenkkipätkää)

Vai onko jo muistini pettänyt niin, etten tunnista tunnistaneeni ja ihailleeni sitä kaunista päivänkakkaraa aamuhuurunutussaan?

Hmmm Kuiskaus...no ei sentään.

Mie vaan satun oleen sen verran perso luonnon kauneudelle, että se kyllä panee tuon sydänalan Sydän kutisemaan..

Koirapoikaa kutisuttaa puskien ja maaston tuoksut ja minua kaikenmoinen muu, tietty sen lisäksi että nautin siitä, kun oma karvahousuni nauttii.

Palatakseni otsikkoon...kiinnitänkin nyt huomiota siihen, että moni meistä odottaa koko elämänsä pääsevänsä ns Paratiisiin, joko rahatukun tai yllätyksen toivossa.

Huomaamatta, että se Paratiisi on sisällämme.

Wot?Villi

Hetkonen.

Jo lapsena osasimme "kulkea" tarinoiden sisällä ja se sai meidät haltioituneeseen tilaan.

Milloin olimme Ruususen linnassa tai pahan Jokerin kynsissä. Joku satu/tarina saattoi jättää sinuun ikuisen kaihon tai jopa pelonsekaisen tunteen.

Silloin osasit matkustaa sisälläsi, kun toinen oli "värittänyt" sinulle  tarinan.

Varmasti muistat.

Jokainen meistä sisältää omanlaisia tarinoita ja myös unelmia.

Niiden unelmien avulla voimme luoda juuri tähän hetkeen oman Paratiisimme.

Miun Kaapo poika tietää tän ja siks hän maalailee unissaan sellaisia sarjakuva-ajatuskuplia ja mennä viuhtoo niin maan penteleesti välillä neljällä jalalla etiäpäin...tiä sitte minkämoisen tyttöhauvelin perässä.

Että nyt kaivelemaan sitä omaa "povitaskua", siellä se sinun Paratiisi on odottanut, kenties jo monia vuosia. Anna sille elämä.

Otsikon aiheeseen palatakseni, tuo kuva liittyy VOIMAKORTTEIHIN, jota olen tässä työstänyt ja edelleen jatkan niiden parissa. Tarkoitus on saada reippasti ennen joulua pakallinen hyvää sinulle.

Tämä on yksi minun unelmani, tehdä ja herätellä kanssakulkijoita kuvien ja tekstien kautta huomaamaan omaa erinomaisuuttaan ja se kauneus mikä meillä on ympärillämme niin monin eri tavoin.

VOIMAkortteja teen pakkaan 70 kpl, joten taatusti niistä irtoaa monelle aihe omaan Paratiisihetkeen ja päivän tuumailuun.

Kortteja voi myös käyttää ratkaisukeskeisesti ja terapiatarkoituksessa.

Tilaa HETI omasi, joko spostilla pirjokaskisola@gmail.com tai facebookin kautta.

Peukuta itelles oma peukalokyyti.....Hyvä

SydänParatiisi on tänään tässäSydän

Nautinnollista päivää!

Tee sitä mistä ilo ja kuperkeikatHehe irtoaa.