1. kesä, 2015

Lakkiaiset män ja kesäkuu tuli

Jaa-a. Se on monelle nuorelle nyt alkanu uus aika. Sitä ollaan hullun kiilto simmuissa luettu ja päntätty niimmaar hitokseen. Moni sai odotetun palkinnon tuosta ajasta: sen vitivalkoisen lakin päähänsä ja ennenkaikkea tietomäärä karttui, toivon mukaan myös jonkinlaista osviittaa huomisista, saatikka sit se opetus, joka seuraa keskittyneestä lukemisesta ja hetken läsnäolosta.

ONNEA kaikille ylioppilaille!

Sydän

Ehdittiin myöki käväseen serkkutytön tytön lakkiaisissa ja poikansa Maisterijuhlissa, (talosta puuttui kolmas juhlinnan aihe, perheen kokkipoika) ennen salille hilpasua. Kaakkuva tuli nautiskeltua ja sen avulla sit salilla jaksoikin "vääntää".

Myöhemmin painiskelin sit koulutehtävän parissa ja olikin aika mielenkiintoinen aihe. Reflektointi joko omasta tai toisen taiteesta ja sen jälkeen siitä sit omanlainen versio...bua-ha hah...siinä ratkes Mona-Lisan arvoitus...sen verran mitä nyt mun pikkupikku pääni siitä aikaseks sai.

Värimaailma muuttu kokonaan, ne on tuolla 1500-luvun taitteessa ollunna nuo pinkit, ja heliät siniset sun muut kirkkaan värit vähän katveessa.

Ei oo enääKuiskaus

Täytyy kyllä myöntää, että tää koulu on niin mielenkiintonen, ettei mitään rajaa.

Miksei pakollisessa koulumaailmassa ne aihealueet vois olla sellasia, jotka tukis oppilaan  oppimishalua siihen omaan suuntaan. Ei se voi olla niin vaikeeta muuttaa niitä asetuksia sopiviks.

Testit kehiin ja jokaiselle omanlainen opintosuunnitelma, joka tarkastetaan puoli tai edes vuosittain. Thats it. Uudenlaisia opettajia ja oppilaille myös enemmän vastuuta. Sillon kun on mielenkiinto hereillä, sillon sitä toimii kaikkien parhaaksi. Eikö?

Se onki sit kesäaika tehtävä koulujuttuja, jos meinaa olla ajoissa valmista. Tässä välissä pyöritään sit Kuusamon liepeillä, tanssisalilla ja on jopa ilmottauduttu parille tanssileirille...(sen siitä saa, ku ei muksuna pääsy yhellekään leirille ja kesäsiirtolaan ei päässy ku kahtena kesänä...nyt saa mennä) YIPPIIYAI!

 

Löysimmä tuossa "Kettusen" kanssa tässä viime viikolla kuolleenSurullinen laulurastaan poikasenkin...kyllä teki vähän häijyä...näki, et silmä oli jo syöty ja miten lie tulla tupsahtanu puusta tai eka lennolta alas...raasuparka.

 

Ilmoista huolimatta ALLAKKA HUUTAA et K E S Ä on jo täällä! Tiesittekö?

Mitä sit vaikka on vähän vilu, on kivempi tarpoa koiralenkillä ja tanssisalillakaan ei oo niin hiton hot! Mut joo, reflektointi jatkukoon ja voipi olla et teen vielä pienen muutokset tohon työhönki..käääk!

Uutta, energista viikkoa.

Olkaahan niinku ootteki, niimmää tiirailen teitä täältä ruudun takaaCool