7. huhti, 2015

Rakkausnäyttöä lisää

Muniaisaika on päättynyt.

Mämmijuhla on siis ohi(tosin mä en ole koskaan ollu pääsiäisimmeinen)...mutta olipas se mukava olla kotosalla ja alottaa jo pikkasen tota pihan perkausta ja haravalla sutimista. 

Nyt olis sit tänään, pienistä yllättävistä aamukäänteistä päästyäni aika taas paneutua tähän hetkeen...

Lyhyt viikko edessä mutta tiivistyy loppuviikkoa kohti ja ikäänkuin tanssissakin "kerää" kaikenmoiset päivyritapahtumat ihan ens ja seuraavalleki viikolle...jotka sit hiukka helpottaa tuolla 21 pvän aamuna...noo-oo, näillä mennään mitä on suunniteltu.

Vielä on aikaa, vaikka kuinka, ennenkuin kesä on käsillä. Tosin siihen tuntumaan pääs eilen todella vahvasti kiinni...kovasti oli tievierillä leskenlehtiä ja tietty nuita vaalimainoksia.

Mie olenki jo päättäny ketä äänestän.

Tällä henkilöllä on auktoriteettia, näyttöä ja myös sydän paikallaan...pienissä oloissa kasvanut, eli se ego ei ole kuopannut missään vaiheessa sydäntä alleen. Hän kyseenalaistaa nykypäätöksissä niitä nurinkurisia asioita.

Siinä on mulle arvokkaat kriteerit.

Tänään saattaapi olla, että joutuu nyyhkimään oikeen urakalla isän puolesta kun hänen omahoitajansa pitää eläkkeelleläksiäiskahvitilaisuuden.

Tuo siunattu Lahja

-niminen

nainen on sydämeltään kultaa.

Hänen sydämensä voisin kopioida ja postiluukuttaa moneen kotiin.

Vapaaehtosia vastaanottajia?

Tiedän että moni meistä unohtaa lähimmäistensä tarpeet, mutta ei omiaan. Jokainen työ tulisi olla sellainen, että olet läsnä jollekin, joka tukeasi/apuasi/neuvojasi kaipaa...ja aina se tieto, minkä olet jo omaksunut,

sitä älä milloinkaan panttaa,

sillä vain jakamalla voit saada sisällesi lisätilaa uudelle tiedolle.

Meille kaikille on oma aikansa, niin tiedolle, vastaanottamiselle, sydämen avautumiselle kuin monelle muullekin.

On kuitenkin niitä, jotka ovat "läsnä" olematta yhteydessä,

mutta se ei paljon lämmitä henkilöä, joka oikeasti kaipaa seuraa...sitä, että myös häntä kaivattaisiin. Tuammonen toimintakin auttaa(Wikipediasta):

Puhelin on sähköinen äänensiirtolaite,

jonka välityksellä kaksi tai useampi ihmistä

voivat keskustella keskenään

maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta.

 

Aatelkaapa omalle kohalle!

Olen tässä miettinyt monen puolesta, jotta mitä mahtavat ajatella, kun kukaan ei kaipaa?

Osan tiedän, eikä tuo ikävä lämmitä kenenkään sydäntä.

Verrukkeita on maailma tulvillaan, mutta jokainen itsessään tietää kyllä, millon semmosen laskee liikenteeseen ja valitettavasti sen kuulee myös laskijan äänestä.

Nyt kun pääsiäismuniaismämmiäisaika antoi monelle virpojan toimesta "hyvän vuuen", nythän sitä vois tarjota edes muutamaa tuntia niille omille läheisille?

SydänHyvä idea, vai?Sydän

Pikkupikkuajankäyttöä hieman viilaamaan ja eikun rimbuuttelemaan reippaasti ja ilmottelemaan, jotta tulisin käväseen...mitäs sanot?Villi

 

Niputettaas noita asioita tärkeysjärjestykseen,

sillä aika kulkee pysähtymättä

Särkynyt sydäneikä varmaan tarvi sanoa, mitä se tuo aika ajoin tullessaan?

Mikä sinulle on tärkeää tänään?

Jokainen päivä, voi olla erilainen, yhden niistä voi sillon tällön tarjota rakkaudelle.

Ps. Kuva on Googlekuva, mutta niin osuva, myös tekstiltään.

 

Meni taas tonne moraalimarmattajan puolelle...mut moon katoppa vähä tämmöne ja tuammone, haittaaxe?

Sydän

Ei ole tärkeää näyttää muiden silmissä hyvältä.

Tärkeää on nähdä peilissä hyväksyvä katse

ja tuntea sen tuoma ilo sisällään.

Sydän