4. elo, 2014

Sääli on sairautta

Juu, nyssoon todistettu.

Sääli on sairautta.

Ihan selkeesti.

Nii.

Vai mitä ootte mieltä, ko heräsin yöllä kahen pintaa siihen ko koiruus oksentaa ja kakoo..minä unelmamustassani hilpasin oven kahvaan kii ja koiruutta ulos huutelemaan..sinne se män pitkin kallion perukoita ja rupsahtelu vaan kävi...voi toista.

Aikansa "rummuteltua" koiruus ihan kiltisti jolkotteli ulkokautta kellarin läpi pesuhuoneeseen ja peppupyykille...

Siinä toinen hinkkaa ja toinen seisoo ja voin sanoa et mä en ollu se joka kärsi enemmän.

Kaapo-parka.

Yläkertaan päästyä piti sit alkaa metsästää niitä oksennusjätteitä, ettei muut aamusella liukastus liukkaaseen "sanonkominkäväriseen" ykään...olis luullu et se on tullu alapäästä.

Eiku väkisin sit koittaa saada unenpäästä kiinni...hetken jo kävi mielessä et nousen aamukaffeelle...just ku ehdin torkahtaa ja "olin exex-anopille"(ihanalle Lahjalle)  laittamassa tukkaan papiljotteja"..kello pirahtaa ja kuulen koiran inisevän...

Hippulat vinkuen ulko-oven  suuntaan ja koira uudestaan löysäkakkaa tontin rajoille(onneks).

Eiku alapesulle, käsipesulle, jalkapesulle ja kahvinkeittimelle töitä...johan oli vetinen ja kuranen yö ja aikamoinen rakettilähtö tähän viikkoon.

No, aamulenkin jälkeen laitoin karvapoijjaalle  keitinriisiä ja sekaan himppasen kostuketta...Eipä oo enää takapuoli valunu...

Mutta semmä sanon et enää en anna koiralle säälistä jädeä, edes sitä lusikallista minkä eilen sai.

Siis sääli on sairautta..

Sairas

eihän toi koira muuten olis ribuliribulia saanu.

Villi