24. huhti, 2014

Kurkota kuuhun

https://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ

Näinhän se Laila lauloi vuonna 1968....Kurkoittamalla korkealle....asetat tavoitteesi jalustalle jonne olet matkalla ja niinkuin joku viisas on sanonut, jollet osu kuuhun päädyt ainakin tähtien joukkoon.

Ja jollei ne tähdet oo näkyvissä, älä huoli ne on siellä kumminkin.

Tuosta voisin kirjuutella vaikka huru mycket, toisen kerran. Kun aika on kypsä.

Kuuhun kurkottamisessa  on sopivasti tavoitetta Maija Meikäläisille kuin TeuvoTeikäläisilleki, Ja hitsinwitsinwinde kuka sanoo ettei tavoitteet toteudu?

Kantamalla aasin itsepäistä taakkaa, kuljet taatusti raskaita askelia ja jokainen eteneminen takaa sen, että otat vähintään viisi taaksepäin.

Ja asetetut tavotteet laahaa siellä helmariipuksissa, huh huh.

Tää ei tarkoita, ettenkö itse olis kulkenu aasina...taatusti olen ja tiedostan sen.

Jokainen meistä on aasina aika ajoin, mutta iän myötä se aasin rooli tuntuu liian rankalta. Eikä sitä jaksa enää kanniskella tunnista toiseen harteillaan. Siitä tuloo välilevyvaivoja...KÄÄK.

Oma keho ei kauaa jaksa kanniskella ärripurri jääräpäätä, jättämättä siihen jälkiä.

Miksi kantaa murheen taakkaa harteillaan, kun sen voi "läpikäydä", hyväksyä ja nakata sivuummalle.

Tähän kohtaa pyytäsin jokaista käyttämään ns "kevytlevitettä"(en tarkoita margariineja)...eli se iloinen asenne on syytä jokainen aamu levittää yllensä....omat, ankeat ajatukset voi pyörtää jo ennenku nousee sängystä ja tehdä niitä aurinkoisempia päätöksiä.

Voihan se aasi aika ajoin kurkistella olan takaa ja pitkät korvat viuhua vimmatusti, mutta sille voi heittää aurinkoisen hymyn, joka on sille sama kuin kalanmaksaöljy semmoselle, joka ei pidä sen mausta.

Aasit ei hymyile.

Ne jurottaa.

Liikkuvat

jos haluavat.

Maanittelua eivät kestä ollenkaan ja ovat semmosia HONK HONK-huutajia. Mää veisin kaikki aasit jääkiekkokatsomoon...siellä on syytä aina puolen katsomon jurottaa, riippuen siitä kumpaan päätyy maali syntyy.

Ihan niinku tuolla Naperoplaneetan fb-sivuilla tässä yhtenä päivänä totesin:

On tärkeetä olla
-ei ole niin väliä
ootko oikeassa vai väärässä
-pääasia on
että olet.

Mutta mutta, aasit on oikeesti ihkuja...tää oli vertauskuvallista enkä taho et ykskään aasi suutahtaa ja alkaa HONKitella tännepäin, joten olkaa juur sellasii ko tahotte.

Pääasia on että omat tavotteesi ovat juuri niin korkealla kun pystyt kuvittelemaan.

Niin ne linnutkin lähtee lentoon.

En usko että kellään on uskallusta olla myttysenä kauaa...loppuu apteekista tuotteet, ku alkaa kehon remppa.

Sitä pitää kasvaa. Ennen kaikkea itselle.

Tiedostaa kasvu ja vaikutukset/ihmiset jotka ovat sitä edesauttaneet.

Usein se substraali ei ilmesty tunneperältään juohevassa muodossa, mutta loppupeleissä se oli juuri se syy seuraavan askeleen ottamiseen.

Jotta, täältä kiitokset siitä, että olen tässä pisteessä. Ja oikeesti tarkoitan tätä, tää ei oo veetuttelua.

Jokainen päivä on minulle parhain käyttöpäivämäärä.

Hyvä kasvualusta ei vanhene, vaan se muuttaa muotoaan ja uusiutuu.

Niin meidän tulee elää jokainen päivä.

Skytree

kasvaa kohti korkeinta mahdollista...

sillä on tavoite

Leveä hymy

Se uskaltaa kurkottaa

Uskalla sinäkin

 

 

Asiasta muistutukseen!!!!

Kaikille talviklopsottimilla ajeleville:

Kesäkaviot tule vaihtaa viikonlopun aikana, Luojan kiitos sain ajan maanantaiaamulle klo 8.00 just radiossa kerrottiin että viimeistään klo 12 olis syytä olla kesäkaviot alla. Siispä meidän auto ehtii lain puitteissa kevyemmille kavioille.