19. joulu, 2013

Tunne kasvattaa

Ne onnettomat hmiset, jotka osoittavat välinpitämättömyyttä useita asioita/tilanteita/ihmisiä/eläimiä  kohtaan, etenevät kirosanojen ja sadattelujen kautta päivästä toiseen ja näyttävät siltä että: PYSY KAUKANA, mä en oo samalla aaltopituudella! -ovat meistä se ryhmä, jotka eniten tarvitsevat rakkautta.

He eivät joko tiedosta sitä, tai kieltävät sen itseltään.

Kutsuisin tuota tilaa elämän aiheuttamaksi tunnevammaksi.

Jos on jääny vaille jotakin, on vaikea sellaista vastaanottaa myöhemminkään..puuttuu malli ja mallin tuoma tunne asiasta.

Voimme kuvitella että tunteet "oleskelevat" ikäänkuin näkymättömässä havupuussa, josta napsimme  monien vuosien ajan erilaisia neulasia, keräämme niitä kehomuistiin ja tämä tapahtuu automaattisesti.

Tummat, kovat neulaset painuvat syvälle sisimpään ja kovettavat kehoamme,

taas keväänvihreät neulaset ovat pehmeitä ja tuntuvat soljuvan ja myötäelävät pehmeästi.

 

SIIS: Pehmeät neulaset antavat periksi,

kovat neulaset eivät myötäile tuumaakaan.

 

Tunteiden kautta ihminen kokee jotakin sisimmässään...ja sen myötä syntyy opittu malli toimia, niin keholle kuin mielelle.

On hyviä malleja ja huonoja malleja, jokainen on hyväksi kasvulle ja opille.

Olishan se kummallista, jos maailmassa olis vain täydellisiä ihmisiä.

Siihen maailmaan ei varmaan tunteita tarviskaan.

Tunteet liikkuvat kehossamme ja koskettavat jokaista soluamme.

Olen antanut itseni ymmärtää, että PELKO on tunteista kaikkein SYÖPÖIN!

Pelko saa aikaan sairauksia.

Meillä jokaisella on oikeus itse myös valita ja tuntea jokainen tunteemme. Juu,juu, tiedän että se tuottaa vaikeuksia monissakin asioissa ja sieltä aina pulpahtaa ne samat tuntemukset(on kokemuksia tämänkin takin alla)...mutta tässä kohtaa pyytäisinkin jokaista tarkkailemaan, miksi moinen epätoivottu tunne ilmaantuu ko asian kohdalla?

Jarruta ihmeessä ja etene vain "30km/h:ssa", jotta pystyt kontrolloimaan ja analysoimaan miksi moinen tunne saapuu.

Usein kyllä ns "mopo" karkaa käsistä, koska tila vaatii ääretöntä tahdonvoimaa, mutta hitaampi tahti säästää sydäntäsi.

Mitä voisit tehdä, että tuo tunne olisi vapauttavampi?

Mitä jos päästäisit pelon matkaan ja sanoisit...ala vetää, en ole enää vallassasi ja koitat miltä tuntuu sen jälkeen...voidaksesi irrottautua pelosta sinun TÄYTYY TUNTEA se vapaus.

Miksi kantaa mukanaan sitä, joka tuntuu ikävältä?

Me teemme päivittäin valintoja kauppareissulla, kotona ruoan tekovalintoja, kävellessä reittivalintoja jne...näitä voi luetella pilvin pimein, lukemattomia päätöksiä mahtuu yhteen päivään.

Kaikkiin päätöksiin et voi itse vaikuttaa ja ne myös aiheuttavat erinäisiä tunnetiloja.

 

Tärkein asia mikä tulisi muistaa on se, että

PELKO, MURHE ja HUOLI

voivat ottaa toisiaan käskynkkää

ja linkutella siihen kyytiin, mihin heidät huolitaan.

 

Jokainen meistä tekee omat valintansa ja aika näyttää mihin suuntaan tuo valinta

on sinua kasvattanut.

Sinä vastaat vain omista päätöksistä ja teoista.

 

"Tunteet liikuttavat

ja muokkaavat meitä.

Millaisen tunteen sinä annat

muokata itseäsi"

Ihmisyyden perusta

"rakennettiin"

kokemaan ja rakastamaan.

SydänSydänSydän