2. joulu, 2013

Kukas meistä onkaan vammainen?

Kummallisia ajatuksia sitä mieleen juolahtaakin...tulipa nyt mieleen semmoinen asia noista nimistä, jotka meille ihmisille tuntuu olevan kovinkin tärkeitä.

Otetaan esimerkkinä:Vammainen. Mitäs se meille kertookaan? Jollakin on rajoittunutta tai vähän rajoittunutta toimintaa kehon joltakin osin,eikö? Minusta tuo sana pitäisi olla meillä kaikilla jossakin kohtaa "liitteenä" koska me kaikki olemme joltakin osin rajoittuneita tai vähärajotteisia, eli olemme kaikki jossakin määrin myös vammaisia. Itse olen esimerkiksi totaalisesti kilpa-autovammainen, en missään tapauksessa ajais kilpaaSurullinen...olen myös talvisin moottoritievammainen, sillä pyrin rajoittamaan autolla liikkumista talvisin moottoriteillä sen liukkauden ja niistä aiheutuvista ikävistä asioista johtuen. Mitäs muuta vammaisuutta havaitsen itsessäni,no sit löytyy näitä valitsemattomia vammaisuuksia, esimerkiksi olen painorajoitevammainen, en pysty nostelemaan painavia asioita ja kantelemaan niitä pitkään kaularangan takia, olen myös polvivammainen, tanssin pyörteissä sattuneesta muljahduksesta, mutta pikkuhiljaa sekä pienen jumpan, kävelyn ja ruoan avulla männään etiäpäin... Meistä löytyy myös lähimmäisvammaisuutta ja tuo menee sit vaikutuksiltaan sinne henkiselle puolelle. Sit löytyy vuosiaikavammaisuutta, jota on ainakin hurjasti syksyisin, on niin märkää ettei viitsi lähteä ulos...kyllä näitä riittää ihan kaikille. Ja kun TV:stä tulee joku hyvä ohjelma(minulle se oli esim Tanssii Tähtien kanssa), olen ihan täysvammainen, en liiku, enkä paljon tee muutakaan, koska musta tulee arvosteluvammainen(=en osaa kaikkea, mutta sen minkä olen oppinut pyrin huomioimaan).

Minusta ehkä ikävin vammaisuus kohdistuu tunteiden puolelle...tunnevammaisen lähellä ei varmasti ole kummosen kivaa...koska se ei näy, siitä ei puhuta, eikä se koskaan kosketa samanlailla, kun ei voi kysyä että :"Miltä se tuntuu?" Vastaukset voi olla ihan mitä vaan ja kuulija on itse vastuussa omasta päättelykyvystään vastauksen osalta. Mutta joo, niille meidän nimittämille vammaisille(liikunta ym rajoitteisille) nostan hattua ja avaan sydämeni, teidän tie ei ole helppo, meillä muilla vammaisilla nuo vammat ovat enimmäkseen itseaiheutettuja tai valittuja...että seuraavan kerran kun liikunta/toimintakykyinen henkilö(vammainen) tulee vastaan KÄSI SYDÄMELLE ja lämmin hymy hänelle, heissä on enemmän potentiaalia ja yrittämistä kun meissä valintavammaisissa. BRAVO!...Huh, huh, tommosia pulahti öylön iltasella mieleen ja pitihän se ulos saada. Vielä eilen olin liikuntavammainen, nuhan osalta..tänään jo "vamma" on parantumaan päin. Näin isojen antioksidanttipitoisuuksien parissa tuo vamma "hakataan" aika pian.Ihanaa alkanutta Unelmaviikkoa.

PS. Mä en sanonut, että juuri sinä olet vammainen. Sähän oot just ihana tollaiHyvä